Paperiteollisuuden ulkomaisten suorien investointien kohdemaan valintaa selittävät tekijät

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää ekonometrisin menetelmin, mikä on maakohtaisten alueellisten ominaisuuksien vaikutus Suomessa pääkonttoriaan pitävän paperiteollisuuden ulkomaisten suorien investointien kohdemaan valintaan. Näitä valintoja on tutkittu ehdollisen logit-mallin avulla. Menetelmää soveltaen laadituilla malleilla on pyritty selvittämään, mitkä maakohtaiset alueelliset ominaisuudet investointien mahdollisissa kohdemaissa ovat lisänneet tai vähentäneet tilastollisesti merkitsevästi paperiteollisuusyritysten alttiutta hankkia tai ylläpitää tuotantokapasiteettia tietyssä maassa. Investointien kohdemaan valintaan vaikuttaviksi alueellisiksi ominaisuuksiksi on katsottu tässä yhteydessä maassa kohdattua kysyntää edustava markkinapotentiaali, paperiteollisuuden tuotannon panoskustannukset sekä yritysverotuksen voimakkuus. Tutkielman analyysissä on katsottu mahdollisiksi, toisilleen vaihtoehtoisina olleiksi investointien kohdemaiksi Ruotsi, Saksa, Ranska, Kanada ja Yhdysvallat. Tutkielman empiirisen tarkastelun teoreettisena viitekehyksenä käytetään uusklassista teollisuuden sijaintiteoriaa, joka tulkitsee tuotantolaitosten sijainnin valinnan voiton maksimoinnin ongelmaksi. Tämä oletus mahdollistaa ehdollisen logit-mallin käytön sijainnin valinnan mallintamisessa. Tutkimustulosten arvioinnin ja vertailun mahdollistamiseksi perehdytetään lukijaa aiempiin, FDI-investointien kohdemaan valintaa sekä paperiteollisuuden ulkomaisten investointien vaikuttimia koskeneisiin empiirisiin tutkimuksiin. Lisäksi esitellään lyhyesti Suomessa pääkonttoriaan pitävän paperiteollisuuden FDI-investointien historiaa. Tehdyssä analyysissä havaittiin tilastollisesti merkitseviksi FDI-investoinnin kohdemaan valintaa selittäviksi muuttujiksi mm. korkea bruttokansantuotteen arvo, kevyt yritystulojen verotus, paperiteollisuuden energian panoskustannusten supistuminen sekä hieman yllättäen paperiteollisuuden raaka-aineen sekä työpanoksen yksikkökustannusten kasvu. Viimeksi mainittua ilmiötä selitettiin sillä, että tuotantopanosten matalat hinnat eivät välttämättä merkitse yritykselle matalia panoskustannuksia. Myös panosten tuottavuus on otettava huomioon investointien sijaintipäätöksiä tehtäessä, jolloin kansainvälistyvien yrityksien sijaintipäätösten ja kasvavien työvoimakustannusten yhteyden voitaneen olettaa johtuvan paperiteollisuuden korkean tuottavuuden työvoiman tarpeesta. Lisäksi paperiteollisuuden voimakas riippuvuus puuraaka-aineesta sekä pyrkimys sijoittua lähelle tuotteiden loppumarkkinoita saattavat selittää teollisuuden valmiutta investoida myös alueille, joilla raaka-aineen hinta on nousussa. Tutkielman laatimisessa merkittävimmät lähteet ovat olleet seuraavat artikkelit: Crozet, M., Mayer, T., Mucchielli, J.-L. (2004): How do firms agglomerate? A study of FDI in France. Regional Science and Urban Economics, 34, 27–54. Wheeler, D., Mody, A. (1992): International investment location decisions. The case of U.S. firms. Journal of International Economics, 33, 57–76. Devereux, M., Griffith, R. (1998): Taxes and the location of production: evidence from a panel of US multinationals. Journal of Public Economics, 68, 335–367

Suomen talouskasvu uhkaa hyytyä ilman panostuksia inhimilliseen ja kiinteään pääomaan: Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste

Väestön ikääntyminen ja hidas tuottavuuskasvu painavat Suomen talouden kasvunäkymiä. Jos nykyiset kehityskulut väestönkasvussa ja koulutuksessa jatkuvat, uhkana on, että inhimillisen pääoman määrä alkaa vähentyä 2040-luvulla. Inhimillisen pääoman heikko kehityskuva voi vaikuttaa negatiivisesti myös kiinteän pääoman investointeihin. Suomen kasvunäkymiin ehditään silti vielä vaikuttaa määrätietoisilla toimilla työikäisen väestön kasvun ja koulutusasteen sekä kiinteiden investointien tukemiseksi

SHEET 1. LOCATION OF WELLS AND TEST HOLES

Upstate New York (excluding Long Island) derives 36 percent of its water supply from ground water (New York State Department of Health, 1981). Most of the aquifers that supply this water are unconsolidated glacial and alluvial deposits that partly fil